Faktaa vipeistä

Pikalainapalvelu Risicum selvitti hiljattain faktoja pikavipeistä. Monilla ihmisillä on hyvin vääristyneistä mielikuvia pikalainoista, mikä on pääosin median ansiota. Media luo ihmisille tarkoituksella vääriä mielikuvia vipeistä, kun pikalainoja yritetään demonisoida parhaimman mukaan. Kun mediassa uutisoidaan vippien aiheuttamista ongelmista nostetaan esiin yksittäisiä tapauksia, ja annetaan ymmärtää kuin ongelma olisi laajempi mitä se todellisuudessa onkaan.

Suomalaisilla kotitalouksilla on erilaisia velkoja ja lainoja yhteensä liki 100 miljardin euron edestä. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että tästä suurin osa on asuntolainoja. Pienlainoja taas on yhteensä vain 69 miljoonaa euroa, eli 0,07 prosenttia koko luottokannasta. Jos lainat jaettaisiin kaikkien kotitalouksien kesken tasan, jäisi jokaiselle kotitaloudelle asuntolainaa 29 403 euron edestä, kun pikavippejä olisi vain 26 euroa kotitaloutta kohden.

Kulutusluottoja ja opintolainoja taas olisi 5500 euroa kotitaloutta kohden. Kortti- sekä kulutusluottojen vuosikorot ovat aikalailla samalla tasolla pikavippien vuosikorkojen kanssa, vaikka mediassa annetaan todella erilainen kuva. Vipeistä uutisoidessa puhutaan tuhansien prosenttien vuosikoroista, vaikka todellisuudessa vippien korot ovat noin 25 prosenttia, kun keskimääräiset lainakulut ovat noin neljänneksen alkuperäisestä lainapääomasta.

100 euron vippi kerryttää kuluja siis keskimäärin 25 euroa, eli todellisuudessa korkoa maksetaan 25 prosenttia. Siitä huolimatta kyseisen lainan todellinen vuosikorko olisi 1410 prosenttia, mikä johtuu täysin kohtuuttomasta todellisen vuosikoron laskentakaavasta. Jos ajatellaan, että 5000 euron laina kerryttäisi viiden vuoden aikana korkoa 2500 euroa, olisi todellinen vuosikorko 10 prosenttia, mutta todellinen korkoprosentti olisi kuitenkin 18,75 prosenttiyksikköä.

Suomessa merkittävistä maksuhäiriömerkinnöistä 71 prosenttia johtuu perinteisitä kulutusluotoista. 16 prosenttia kuluttajille merkatuista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu asuntolainoista, ja kuusi prosenttia erilaisista rästiveloista. Vain seitsemän prosenttia suomalaisille merkattavista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pikalainoista, eli pikalainat eivät todellisuudessa aiheuta lähellekään niin paljoa maksuongelmia, kuin annetaan ymmärtää.

Monesti puhutaan myös pikalainojen törkeistä perintäkuluista. Moniko tietää, paljonko näistä kuluista menee itse pikalainapalvelulle? Ei kovinkaan paljoa. Jos 100 euron suuruinen vippi joutuu perintään asti, niin pikalainayhtiö saa kaikista perintäkuluista vain kuusi prosenttia, eli 28,50 euroa. Perintäyhtiö taas ottaa itselleen 68 euron kulut. Suurimman siivun kuluista nappaa kuitenkin valtio, joka saa 291 euroa.

85 prosenttia pikavippien käyttäjistä kuitenkin maksaa lainansa ajallaan takaisin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *