Blue Finance pikalaina

Pikalainayhtiö Blue Finance myöntää pienikokoisia lainoja asiakkaidensa käyttöön. Voit hakea Blue Financen pikavipin mihin tahansa yllättävään lainatarpeeseen, eikä sinun tarvitse sen kummemmin selitellä, miksi tarvitset lainaa juuri nyt.

Blue Finance on suomalainen pikalainapalvelu, ja sen taustalla oleva yritys on Blue Finance Oy. Yhtiö on suomalaisessa omistuksessa, ja se on merkitty Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Luotonantajarekisteristä löytyvät ne kuluttajaluottoja tarjoavat yritykset, joilla on laillinen oikeus tarjota pikavippiä ja muita pieniä kuluttajaluottoja Suomessa. Blue Finance Oy:n Y-tunnus on 2431091-9, ja yhtiön toimisto sijaitsee Turussa.

Blue Financen kautta on turvallista hakea lainaa. Jokaisen lainaa hakevan henkilön täytyy tunnistautua verkkopankkitunnuksilla, joten hakijoiden henkilöllisyys tunnistetaan luotettavalla tavalla. Blue Financen verkkopalvelussa asiointi ja lainan hakeminen hoidetaan salatun yhteyden kautta. Salatun yhteyden tunnistaa siitä, että selaimen osoiterivillä näkyvä verkkosivun osoite on https-alkuinen (ei pelkkä http). Raha-asiat kannattaakin aina hoitaa salatun yhteyden välityksellä, jotta tiedot eivät pääse vuotamaan ulkopuolisille tahoille.

Ota pikalaina täältä: pikalaina24.fi

Blue Finance -lainan hakeminen nettihakemuksella on ilmaista. Jos tarvitset apua tai neuvoja lainan hakemiseen tai jos olet jo ottanut pikalainaa, mutta sinulla on kysyttävää esimerkiksi takaisinmaksusta tai muista asioista, kannattaa olla yhteydessä Blue Financen tarjoamaan asiakaspalveluun. On monta tapaa olla yhteydessä Blue Financeen. Moni on tottunut ottamaan yhteyttä pikavippipalveluun puhelimella tai sähköpostilla, ja nämä molemmat tavat ovatkin Blue Financella käytössä. Perinteisten asiakaspalvelutapojen lisäksi Blue Finance tarjoaa myös asiakaspalveluchatin, jota voi käyttää Blue Financen nettisivuilla. Chat on helppo ja nopea tapa olla yhteydessä Blue Financen asiakasneuvojiin.

Blue Financen lainaa voit hakea netissä ilmaiseksi. Jos olet täysin uusi asiakas Blue Financen palvelussa, täytyy sinun todistaa henkilöllisyytesi verkkopankkitunnustesi avulla. Kun henkilöllisyytesi on tarkastettu, Blue Finance tarkistaa muun muassa luottotietosi. Jos olet hoitanut raha-asiasi hyvin eikä maksuhäiriömerkintöjä ole, sinulla on hyvä mahdollisuus saada pikavippiä Blue Financen kautta. Jotta voit saada lainaa, edellytetään myös muiden lainaehtojen täyttämistä.

Blue Finance -pikavippi on nopea apu äkilliseen rahapulaan. Hae nyt, saat rahat nopeasti pankkitilillesi.

Pikavipillä helpotusta äkillisiin rahahuoliin

Loppuivatko ruokarahat kesken kuukauden, vai pitäisikö auto saada tankattua? Pikavipit tarjoavat helpotusta tällaisiin välttämättömiin hankintoihin, joista et selviä ottamatta lainaa ilman vakuuksia. Pikavippejä käytetään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän, kun kuluttajat ovat huomanneet miten helppo ja edullinen tapa pikavipit ovat katkaista niskat erilaisilta pieniltä tai keskisuurilta rahahuolilta.

Pikavippejä on tarjolla jo yli sadassa lainapalvelussa, ja erisuuruisia lainasummia löytyy aina kymmenestä eurosta lähtien jopa useisiin tuhansiin euroihin saakka. Myös maksuaikavaihtoehtojen kirjo on varsin laaja, ja pikavippiä onkin mahdollista hakea vaikka vain yhden päivänä takaisinmaksuajalla, tai vaihtoehtoisesti jopa puolen vuoden maksuajalla. Näin voit maksaa lainasi juuri niin nopeasti kuin haluat takaisin, oman maksukykysi mukaan.

Koska pikavippejä tarjoavia palveluita on jo hyvin paljon, voi myös hintaheitot olla välillä jopa huomattavan suuria. Tästä syystä netistä löytyy myös paljon pikavippipalveluiden välisten hintatasojen vertailuun keskittyneitä sivustoja, joilla kannattaa ehdottomasti vertailla ennen tietyn lainapalvelun valitsemista, sillä saatat saada haluamasi lainasumman jostakin toisesta palvelusta huomattavasti edullisemmin, kuin palvelusta josta olit sen ensin ajatellut hakea.

Pikavippien aiheuttamista maksuongelmista on uutisoitu paljon, vaikka todellisuudessa pikavipit aiheuttavat kuluttajille huomattavasti perinteisiä kulutusluottoja vähemmän maksuhäiriömerkintöjä. 95 prosenttia kaikista sadoista tuhansista pikavippien käyttäjistä maksaa lainansa ajallaan takaisin, eikä maksuongelmiin joudu kuin murto-osa lainaa netistä hakevista kuluttajista. Yleensä vippien kanssa ylivelkaantuvilla henkilöillä on jo ennestään paljon muitakin avoimia lainoja, ja vippejä haetaan lisäksi ilman minkäänlaista aikomusta maksaa lainoja takaisin.

On täysin turhaa syyttää lainantarjoajaa kuluttajan omasta vastuuttomuudesta, jos lainaa ilman vakuuksia haetaan ilman pienintäkään harkintaa tai oman maksukyvyn arvioimista. Otettu pikavippi on tietysti aivan samanlainen velka, kuin esimerkiksi pankista haettu kulutusluotto, ja täten se tulee myös maksaa samalla tavalla takaisin. Eihän kukaan syytä pankkiakaan, jos joku ei maksa ottamaansa kulutusluottoa tai luottokorttivelkaa takaisin, vaan silloin vian ajatellaan olevan velkaa vastuuttomasti ottaneessa henkilössä. Miksi siis pikavippipalvelun kohdalla tilanne olisi yhtään toinen?

Pikavippipalvelut eivät tahallaan myönnä lainojaan henkilöille, joiden maksukyky ei riitä lainan takaisinmaksun suorittamiseen. Ongelma onkin siinä, ettei vippipalveluilla ole käytännössä mitään keinoja asiakkaidensa maksukyvyn selvittämiseen, sillä pikalainapalvelut voivat tarkistaa asiakkaistansa vain luotto- ja henkilötiedot. Vaikka luottotiedot olisivatkin kunnossa, ei se tarkoita sitä, että asiakkaan maksukyky on riittävä lainanlyhennysten suorittamiseen.

Suomen Pienlainayhdistys on toivonut, että Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri, jonka avulla päällekkäisten lainojen myöntämistä voitaisiin ehkäistä, kun luotontarjoajat kuten pankit ja pikavippipalvelut näkisivät ennen lainan myöntämistä lainaa hakevalla asiakkaalla jo avoinna olevat lainat.

Faktaa vipeistä

Pikalainapalvelu Risicum selvitti hiljattain faktoja pikavipeistä. Monilla ihmisillä on hyvin vääristyneistä mielikuvia pikalainoista, mikä on pääosin median ansiota. Media luo ihmisille tarkoituksella vääriä mielikuvia vipeistä, kun pikalainoja yritetään demonisoida parhaimman mukaan. Kun mediassa uutisoidaan vippien aiheuttamista ongelmista nostetaan esiin yksittäisiä tapauksia, ja annetaan ymmärtää kuin ongelma olisi laajempi mitä se todellisuudessa onkaan.

Suomalaisilla kotitalouksilla on erilaisia velkoja ja lainoja yhteensä liki 100 miljardin euron edestä. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että tästä suurin osa on asuntolainoja. Pienlainoja taas on yhteensä vain 69 miljoonaa euroa, eli 0,07 prosenttia koko luottokannasta. Jos lainat jaettaisiin kaikkien kotitalouksien kesken tasan, jäisi jokaiselle kotitaloudelle asuntolainaa 29 403 euron edestä, kun pikavippejä olisi vain 26 euroa kotitaloutta kohden.

Kulutusluottoja ja opintolainoja taas olisi 5500 euroa kotitaloutta kohden. Kortti- sekä kulutusluottojen vuosikorot ovat aikalailla samalla tasolla pikavippien vuosikorkojen kanssa, vaikka mediassa annetaan todella erilainen kuva. Vipeistä uutisoidessa puhutaan tuhansien prosenttien vuosikoroista, vaikka todellisuudessa vippien korot ovat noin 25 prosenttia, kun keskimääräiset lainakulut ovat noin neljänneksen alkuperäisestä lainapääomasta.

100 euron vippi kerryttää kuluja siis keskimäärin 25 euroa, eli todellisuudessa korkoa maksetaan 25 prosenttia. Siitä huolimatta kyseisen lainan todellinen vuosikorko olisi 1410 prosenttia, mikä johtuu täysin kohtuuttomasta todellisen vuosikoron laskentakaavasta. Jos ajatellaan, että 5000 euron laina kerryttäisi viiden vuoden aikana korkoa 2500 euroa, olisi todellinen vuosikorko 10 prosenttia, mutta todellinen korkoprosentti olisi kuitenkin 18,75 prosenttiyksikköä.

Suomessa merkittävistä maksuhäiriömerkinnöistä 71 prosenttia johtuu perinteisitä kulutusluotoista. 16 prosenttia kuluttajille merkatuista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu asuntolainoista, ja kuusi prosenttia erilaisista rästiveloista. Vain seitsemän prosenttia suomalaisille merkattavista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pikalainoista, eli pikalainat eivät todellisuudessa aiheuta lähellekään niin paljoa maksuongelmia, kuin annetaan ymmärtää.

Monesti puhutaan myös pikalainojen törkeistä perintäkuluista. Moniko tietää, paljonko näistä kuluista menee itse pikalainapalvelulle? Ei kovinkaan paljoa. Jos 100 euron suuruinen vippi joutuu perintään asti, niin pikalainayhtiö saa kaikista perintäkuluista vain kuusi prosenttia, eli 28,50 euroa. Perintäyhtiö taas ottaa itselleen 68 euron kulut. Suurimman siivun kuluista nappaa kuitenkin valtio, joka saa 291 euroa.

85 prosenttia pikavippien käyttäjistä kuitenkin maksaa lainansa ajallaan takaisin.

Korkorajoitus tarkoittaisi pikavippien kieltämistä kokonaan

Pikavipeille suunniteltu korkorajoitus tarkoittaisi pikavippien täyttä kieltämistä kokonaan. Mikäli voimaan tulisi korkorajoitus, se meinaisi pienten vippien katoamisen kokonaan markkinoilta. Lainaaminen voisi jatkua edelleen kulutusluottojen muodossa, mutta kulutusluotot ovat pääsääntöisesti yli 1000 euron suuruisia. Kulujen rajoittaminen siis käytännössä koskisi vain alle 1000 euron luottoja. Tämä siis pyyhkäisisi valtaosan pikavippiyrityksistä pois ja jäljelle jäisi vain suurempia lainasummia tarjoavat isommat yritykset.

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän jonka tarkoituksena on ollut tarkastella pikavippejä. Työryhmän selvityksen mukaan pienlainojen vuosikorkoja tulisi pienentää erittäin reilusti. Todellinen vuosikorko on kuitenkin pikavippeihin käytettynä vain teoreettinen. Todellista vuosikorkoa käytettään yleisesti suurempien lainojen mittaamiseen, kuten esimerkiksi asuntolainoihin, ja siksi se soveltuu huonosti pienten lainasummien mittaamiseen. Tilastokeskus kuitenkin on tehnyt selvityksen, josta käy ilmi, että pienten lainasummien korot ovat yleisesti noin 23 prosentin luokkaa lainapääomasta. Kuitenkin kun aletaan laskemaan esimerkiksi 100 eurolle todellista vuosikorkoa, tulee laskentakaavalla pikkulainalle korkoa jopa 900 prosenttia. Todellisen vuosikoron laskentakaava vääristää pienten lainojen korkoja, sillä pikavipit yleensä maksetaan pois lyhyessä ajassa, parista viikosta kuukauteen.

Suomessa pienlainoja edustaa yhdistys nimeltä Suomen pienlainayhdistys Ry. Yhdistyksen mukaan korkokatto on perusteeton ja sen asettaminen tekisi pikavippitoiminnasta kannattamatonta liiketoimintaa. Suomen pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto antoi YleX:lle haastattelun jossa kertoi korkokaton aiheuttavista tulevista ongelmista. Kuusisto painotti, että jos yrityksen liiketulojen katteesta vähennetään yhtäkkiä 94 prosenttia, on aivan järjetöntä pyörittää yritystä. Kukaan ei voisi enää tarjota pienlainoja, jos tähän mennään.

Kuusisto kirjoittaa aiheesta myös omassa Kauppalehden blogissaan. Jos jatkossa tarjottaisiin ainoastaan suurempia yli 1000 euron kulutusluottoja, vauhdittaisi se velkaantumista, kun ihmiset joutuisivat äkilliseen menoonsa ottamaankin paljon enemmän lainaa, kuin tarvitsevat. Ongelmaksi tässä siis muodostuisi vielä pahemmin lainan takaisinmaksu. Kuusisto painottaa, että tällä hetkellä kaikista velkaantumisongelmista pienlainojen osuus on alle prosentti.

Suomen pienlainayhdistys on jättänyt eduskunnalle eriävän mielipiteen oikeusministeriön työryhmän ehdotuksesta. Pienlainayhdistys ehdottaa pikavipeille käytettäväksi ennemmin kulukattoa, joka toimisi pienten ja lyhytaikaisten lainojen kanssa huomattavasti paremmin. Suomen pienlainayhdistyksen jättämään ehdotukseen eduskunnalle, lisättiin myös ehdotus, että jos pikalainojen alaikäraja nostettaisiin kaikissa lainasummissa 20 ikävuoteen.

Pikalaina on edullisempi laina kuin todellinen vuosikorko antaa ymmärtää

Monet ajattelevat pikalainojen olevan törkeän kalliita lainoja, joita kenenkään ei tulisi ottaa. Ihmiset ajattelevat, että vippipalvelut vain hyväksikäyttävät hädänalaisia ihmisiä antamalla helposti lainaa ilman vakuuksia silloin, kun tarve on suurin. Tämä on tosin osittain jopa totta – pikalainapalveluilta tosiaan saa helposti lainaa netistä, eikä lainanhakuun ole sisälletetty lainkaan ylimääräistä byrokratiaa.

Muut asiat näissä argumenteissa eivät sitten taas olekaan totta. Ensinnäkään, pikavipit eivät ole kalliita lainoja, vaan tavanomainen vippi on jopa selkeästi pankkilainaa edullisempi vaihtoehto. Pankkien tarjoamat kulutusluotot kerryttävät erilaisia kuluja ja korkoja noin 80 senttiä jokaista lainattua euroa kohden, kun tavanomainen pikavippi kerryttää kuluja vain noin 25 senttiä jokaista lainattua euroa kohden.

Ihmiset ajattelevat vippien olevan niin kalliita, koska mediassa on jo pitkään paasattu pikavippien törkeistä, jopa useiden satojen prosenttien vuosikoroista. Pikavippien todellisen vuosikoron laskentakaava on kuitenkin täysin pielessä, mutta sitä media ei edes halua ihmisten ymmärtävän. Todellisuudessa kukaan ei kuitenkaan voi ajatella lainan olevan edullinen tai kallis sellaisen vuosikoron perusteella, josta ei tiedä miten se on laskettu.

Onko Suomessa todella tarjolla ilmaista lainaa?

Moni on varmasti kuullut sanonnan, että jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, sitä se yleensä myös on. Viisas sanonta, joka pätee erityisesti internetissä. Netissä nimittäin leviää paljon mitä erilaisempia ja keksiliäämpiä huijausyrityksiä, joilla yritetään huijata ihmisiltä mm. suoraan rahaa, henkilötietoja, tai esimerkiksi luottokortin tietoja.

Ilmainen pikalaina kuuluu monen mielestä varmasti myös tähän kastiin, joka kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä markkinoilla todella on tarjolla täysin ilmaista lainaa ilman vakuuksia tai takaajia. Vippipalvelut Vivus ja Viestilaina nimittäin houkuttelevat palveluillensa uusia asiakkaita tarjoamalla näille ilmaisia pikavippejä.

Vivus on tänä päivänä yksi Suomen suosituimmista vippipalveluista. Voit hakea Vivukselta lainaa 5-600 euroa, ja maksuaikaa voit valita lainallesi yhden päivän tarkkuudella 1-30 vuorokautta. Mieleisesi lainasumman voit valita viiden euron tarkkuudella, joten voit ottaa juuri sen suuruisen lainan, kuin tarvitset, ja säästää näin kuluissa, kun et joudu lainaamaan yhtään yli lainatarpeesi.

Vivus tarjoaa uusille asiakkailleen 5-400 euron suuruisen vipin täysin ilmaiseksi. Ilmainen vippi on mahdollista ottaa millä tahansa 1-30 vuorokauden takaisinmaksuaikavaihtoehdolla. Lainojen hakeminen on täysin ilmaista, joten lainalle ei tule edes hakemuskuluja. Melko mielenkiintoinen porkkana, johon tuhannet suomalaiset ovat tarttuneet.

Viestilainan tarjous ei ole aivan yhtä hyvä, kuin Vivuksella, sillä Viestilaina tarjoaa ilmaisen 50 euron pikalainan yhden viikon, eli seitsemän vuorokauden takaisinmaksuajalla. Ei kuitenkaan huono tarjous tämäkään.

Pikavippejä tarvitaan

Kansanedustaja Sampsa Kataja ajaa lakialoitetta, joka toteutuessaan kieltäisi pikalainatoiminnan Suomessa kokonaan. Perusteena kiellolle Kataja on sanonut mm. ettei pikalainoille ole tarvetta. Kaikki aiheesta tehdyt kyselyt ja muut faktat osoittavat kuitenkin selvästi, että ihmiset tarvitsevat pientä lainaa ilman vakuuksia, ja ainoa markkinoilla tarjolla oleva vaihtoehto on pikavippi.

Pelkästään jo siitä, että pikalainaa haetaan yli miljoona kappaletta vuodessa, kertoo, että lainaa netistä haetaan ihan oikeaan tarpeeseen. Tuskin kuitenkaan kaikkia yli miljoonaa lainaa on haettu ”ei niin välttämättömiin” menoihin? Ei ole. Monet kyselyt ja tilastotiedot osoittavat, että pienlaina käytetään normaalisti täysin arkisten kulujen, kuten ruokaostosten hoitamiseen, silloin kun muut rahat ovat loppu.

Kataja on todennut, että pikavipeille on olemassa parempiakin vaihtoehtoja, mutta hän ei kuitenkaan osannut kertoa, että mitä nämä vaihtoehdot ovat. Pankeista ei ainakaan ole saatavilla pientä lainaa, ja vaikka olisikin, menee pankkien tarjoamien kulutusluottojen tilille saamisessa useita viikkoja. Tällainen kulutusluotto ei siis ole kovin hyvin sopiva vaihtoehto, jos rahat ovat loppu ja jääkaappi on tyhjä.

On täysin selvä asia, että pikavippejä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, niin kauan kuin niille keksitään jokin oikeasti korvaava vaihtoehto. Ei tosin ole välttämätöntä edes korvata pikalainoja millään muulla vaihtoehdolla, sillä pikavipit ovat edullisia ja nopeasti saatavia pieniä lainoja, eli juuri sellaisia lainoja, joita kuluttajat tarvitsevat.

Kaikki eivät saakaan sosiaalista luottoa?

Sosiaalisia luottoja ollaan ehdotettuna vaihtoehtona pikalainoille, nyt kun vipit ollaan mahdollisesti jopa kieltämässä kokonaan. Sosiaalisesta luototuksesta puhuttiin monesti myös viime viikolla pidetyssä eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin Sampsa Katajan ajamaa lakialoiteta vippien kieltämisestä, sekä Lenita Toivakan ajamaa lakialoitetta rajoituksista vippialalle.

Kansanedustajien mielestä sosiaalinen luototus voisi korvata pikalainat kokonaan. Sosiaalisissa luotoissa on kuitenkin muutama ongelma. Ensinnäkin sosiaalista luototusta on tarjolla vain 26 kunnassa, eli se kattaa vain noin kolmannen Suomen väestöstä. Lähellekään kaikilla ei siis ylipäätään ole mahdollista hakea sosiaalista luottoa, vaikka tarvetta olisikin.

Toiseksi sosiaalisten luottojen hakeminen on erittäin hidasta ja byrokraattista. Pikavippipalvelut tarjoavat heti lainaa netistä, mutta sosiaalisen luoton saamisessa voi mennä jopa useita viikkoja. Pikavippi voi auttaa heti, kun rahaa tarvitaan nopeasti, mutta sosiaalinen luotto taas ei. Pankeistakaan ei ole saatavilla nopeita lainoja.

Sosiaalisia luottoja ei myöskään myönnetä lähellekään kaikille sitä hakevista henkilöistä. Esimerkiksi Lahdessa sosiaalisia luottoja myönnettiin viime vuonna noin 40 henkilölle, vaikka alkukartoituksen perusteella niitä oli varattu myönnettäväksi useille sadoille henkilöille. Luottoa myönnetään aina muutamista sadoista muutamiin tuhansiin euroihin, pääasiassa pikavippien maksamiseen.

Pääkaupunkiseudulla noin 60 prosenttia sosiaalisista luotoista menee opiskelijoille, jotka ovat menettäneet luottotietonsa. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjiintymistä, ja vähentää ylivelkaantumista, joten tarkoitus sosiaalisilla luotoilla on erittäin hyvä. Käytännössä homma ei vain toimi kovinkaan hyvin.

Vaikka sosiaalisia luottoja myönnetäänkin yleensä muiden velkojen maksuun, voi sitä hakea myös esimerkiksi kodin perustamiskuluihin ensiasuntoa hankkiessa. Vaikka lainoja ei kaikille myönnetäkään, voihan sitä silti yrittää hakea. Sosiaalisia luottojakaan ei luonnollisesti myönnetä sellaisille henkilöille, joilla ei ole varaa maksaa lainaansa takaisin.

Vaikka sosiaaliset luotot ovatkin erittäin edullisia, ei niistä silti ole pikavipeille korvaajaksi mitenkään. Sen lisäksi, että lainojen hakeminen on hidasta ja byrokraattista, ei ole ylipäätään yhtään varmaa, saako lainaa lopulta lainkaan. Pikalainaa hakiessa asiakas saa aina tietää välittömästi, että myönnetäänkö pikalaina vai ei.

Toki sosiaalinen luotto on suurempien menojen hoitamiseen parempi vaihtoehto, kuin pikavippi, mutta suurempiin menoihin on mahdollista saada myös kulutusluotto heti. En väitä, etteikö sosiaalisesta luototuksesta voisi jossain vaiheessa tulla jopa erittäin toimiva lainamuoto, mutta tällä hetkellä se ei sitä ole. Käytännössä pientä lainaa nopeasti tarvitsevat ihmiset jäävät täysin tyhjän päälle, mikäli pikavipit kielletään.

Kulutusluotto

Kulutusluotto tarkoittaa normaalisti puhekielessä noin 500 – 25,000 euron suuruista lainaa, joka voi olla joko vakuudellinen tai vakuudeton. Todellisuudessa sana käyttöluotto tai kulutusluotto tarkoittaa kuitenkin kaikkia kulutukseen otettavia lainoja, kuten esimerkiksi pikalainoja tai jopa autolainoja. Puhekielessä kuitenkaan esimerkiksi vippejä ei yleensä mielletä kulutusluotoiksi.
Tosin kulutusluototkin ovat nykyään yhdenlaisia pikavippejä, sillä nykytekniikan ansiosta sinun on mahdollista saada jopa kulutusluotto heti tilillesi. Pikavippi kuitenkin tarkoittaa yleensä noin 50-1000 euron suuruista luottoa, jolle annetaan maksuaikaa yleensä vain muutamia kuukausia. On siis ihan sama, miten nopeasti kulutusluotto tulee tilille, ei sitä kuitenkaan yleensä ajatella pikavipiksi.

Internetissä toimii nykyään paljon erilaisia käyttöluottoa tarjoavia palveluita, joista saa lainaa ilman vakuuksia, tai vakuudellisia lainoja aina muutamista sadoista euroista jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.

Pikalaina on pienenä lainana maksettava yleensä takaisin nopeammin kuin useissa maksuerissä maksettava kulutusluotto. Myös vippi voidaan maksaa takaisin useammassa erässä, mutta yleensä tällöin on kyse suuremmasta lainasummasta. Useat maksuerät lisäävät kuluja ja sitä myötä myös lainan kustannuksia, joten edullinen vippi maksetaan takaisin yhdessä erässä ja lyhyellä maksuajalla.

Useampaan maksuerään jaettu kulutusluotto lyhennetään yleensä kuukausittain maksettavissa samansuuruisissa maksuerissä. Esimerkiksi 500 euron kulutusluotto voidaan maksaa takaisin puolessa vuodessa, jolloin maksettavaksi tulee yhteensä kuusi samansuuruista maksuerää.

Kulutusluotto sopii ratkaisuksi suurempaan rahantarpeeseen , kun taas pikavippi on usein pienten menojen rahoittaja. Suuri, esimerkiksi tuhannen euron kulutusluotto voi olla lomatkan tai tärkeän kodin hankinnan rahoittaja, jonka voi maksaa takaisin kätevästi useissa pienissä maksuerissä. Jos rahantarve on äkillinen ja on tarvetta saada lainaa heti, on syytä varmistaa kulutusluottoja tarjoavan palvelun ehdoista, että lainapäätöksen saa välittömästi ja luotto maksetaan nopeasti tilille.

Kulutusluotto on suuri lainasumma, joten kulutusluotto kannattaa ottaa harkiten ja varmistaa, että oma maksukyky riittää lainan takaisinmaksuun. Myös kulutusluottoja tarjoavat palvelut varmistavat lainanhakijan maksukyvyn ainakin luottotietojen osalta.

Luottotiedot tarkistetaan automaattisesti myös silloin, kun haetaan lainaa netistä ja lainapäätöksen saa nopeasti. Joskus suuremman kulutusluoton voi saada vain sellaiset hakijat, joilla on tietyt vähimmäisnettotulot kuukausittain. Tällöin ei välttämättä saa lainaa heti, vaan lainanhakuprosessi voi olla pidempi ja lainarahojen saapumista tilille voi joutua odottamaan useita päiviä.

Onko pikavippi turvallista hakea?

Ihmiset jakavat nykyään monilla erilaisilla keskustelufoorumeilla kokemuksiaan niin vippaamisesta yleensä, kuin myös erilaisista vippipalveluista. Kokemuksien jakaminen on tietysti ainoastaan hyvä asia, mutta ihan kaikkea, mitä lukee, ei kuitenkaan kannata uskoa. Foorumeilta nimittäin löytyy mm. viestejä, joissa joku kertoo saaneensa pikalainaa ilman luottotietoja, vaikka se ei ole lainkaan mahdollista.

Keskusteluissa on puitu myös paljon erilaisia huijariyrityksiä. Kokemukset tietyistä palveluista ovat monesti kuitenkin hyvin ristiriitaisia, kun toinen on kertonut saaneensa palvelusta x lainaa ilman vakuuksia, jopa ilman luottotietoja, mutta toinen saattaa taas kertoa kyseisen palvelun olevan huijausta. Mistä siis tietää, että kumpi puhuu totta ja kumpi taas valehtelee?

Laissa on määritelty, että saadakseen toimia Suomessa on pikavippipalveluiden oltava hyväksytty Etelä-Suomen aluehallinnon luotonantajarekisteriin. Rekisteriin hyväksytään ainoastaan sellaiset palvelut, joiden johtohenkilöt todetaan luotettaviksi ja riittävän kokemuksen lainantarjonnasta omaaviksi henkiköiksi. Johtohenkilöt eivät saa olla myöskään konkurssissa.

Helpoin tapa tarkastaa palvelun luotettavuus on siis katsoa, onko palvelua hyväksytty luotonantajarekisteriin. Toinen varsin helppo keino välttyä tulemasta huijatuksi on maalaisjärjen käyttäminen. Pikavippipalvelut eivät koskaan tarjoa lainaa luottotiedottomille, sillä vippipalveluiden ainoa tapa selvittää asiakkaidensa maksukyky on tarkastaa, ovatko asiakkaan luottotiedot kunnossa. Jos jokin palvelu siis lupaisi lainaa netistä ilman luottotietoja, olisi se luultavasti huijausta.

Vaikka yleensä sanotaankin, että jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä myös on sitä, ei se aina päde pikavippien tapauksessa. Monien mielestä nimittäin ilmainen pikalaina kuulostaisi liian hyvältä ollakseen totta, mutta totta se on. Vippipalvelu Vivus nimittäin tarjoaa uusille asiakkaillensa lainaa 50-400 euroa ilman korkoja tai kuluja.

Kolmas erittäin helppo keino välttää huijauspalvelut on käyttää pikavippivertailuita. Pikavippivertailu sivustoilla on listattuna yleensä ainoastaan luotettavimmat lainantarjoajat. Pikavippivertailujen käyttäminen on täysin ilmaista ja erittäin helppoa, joten siihen ei mene edes paljoa aikaa. Lisäksi vippivertailua käyttämällä löydät aina edullisimmat vipit!

Vaikka pikavippialalla saattaakin siis olla vielä muutamia huijareita liikkeellä, on ne erittäin helppoa välttää. Suomen Pienlainayhdistys pyrkii joka päivä tekemään pikavippialaa kuluttajille turvallisemmaksi, ja Suomen Pienlainayhdistys onkin ehdottanut mm. että pikalainatoiminta voitaisiin siirtää Finanssivalvonnan alaisuuteen pankkien ja vakuutusyhtiöiden tavoin.
Luotettava pikavippivertailusivusto on esimerkiksi pikalainaa.co, jossa on listattuna yli 100 edullisinta ja turvallisinta vippipalvelua.

Suurimmalla osalla kansanedustajista ei mitään käsitystä pikavippitoiminnasta

6.3 eduskunnassa käsiteltiin kahta eri pikalaina-alaa koskevaa lakialoitetta. Ensimmäisen, kansanedustaja Sampsa Katajan ajaman, lakialoitteen mukaan pikalainat pitäisi kieltää kokonaan. Vipit luonnollisesti määriteltiin lakialoitteessa tietyllä tavalla, eikä vippien kieltäminen siis rajoittaisi esimerkiksi erilaisten kauppojen tarjoamia osamaksuja.

Katajan lakialoitteessa pikalaina on määritelty seuraavanlaisesti: Pikaluotto on ilman vakuuksia myönnettävä, alle kuuden kuukauden maksuajalla oleva lainatuote, joka on suuruudeltaan enintään tuhat euroa. Pikalaina myönnetään etävälineen, kuten internetin tai tekstiviestin avulla, ilman lainanhakijan ja lainantarjoajan henkilökohtaista tapaamista.

Pikalainoja koskevan käsittelyn aloitti puheenvuorollaan juurikin kansanedustaja Sampsa Kataja. Heti ensimmäisenä Kataja sanoi peräänkuuluttavansa kansanedustajien omatuntoa tätä asiaa käsitellessään. Kataja esitti jo monia häneltä aiemminkin kuultuja argumentteja, kuten että ”pikalainat olisi helpompi kieltää kokonaan, kuin tehdä alalle rajoituksia, joita pikalainapalvelut voivat rikkoa jopa tietoisesti”.

Eräs lausahdus Katajan puheesta oli varsinkin mielenkiintoinen. Kataja nimittäin kertoi, että joillakin kuluttajilla on ollut pikalainaa kuluineen pahimmillaan jopa yli sadan tuhannen euron edestä. Pakkoa sanoa, että on vaikea uskoa kenenkään saaneen niin paljon pikavippejä eri palveluista, että niistä tulisi yli sata tuhatta euroa.

Seuraavana Katajan jälkeen puhui Lenita Toivakka, joka esitteli oman lakialoitteensa. Toivakan lakialoite on ikäänkuin b-suunnitelma, jos Katajan ajama vippikielto ei tulisikaan toteen. Toivakan ajaman lakialoitteen tavoitteena olisi saada pikavippialalle huomattavasti aiempaa tiukempia rajoituksia, joista osa kuulosti kyllä ihan järkeviltä.

Toivakan lakialoite rajoittaisi mm. pikavipeistä aiheutuvat enimmäiskulut 20 euroon velallista kohden. Tähän sisältyisi kaikki lainan hakemisesta ja käsittelystä aiheutuvat kulut. Lisäksi Toivakka esitti, että pikalainojen perinnästä aiheutuvat enimmäiskulut asetettaisiin 40 euroon velallista kohden. Perintäkulujen rajoittaminen kuulostaa ainakin hyvältä ajatukselta.

Toivakka esitti kuitenkin myös paljon hyvin samantapaisia argumentteja kuin Katajakin, ja Toivakka kertoi moneen kertaan mm. miten paljon velkaneuvontojen jonot ovat kasvaneet pikalainojen johdosta. Monet seuraavista puhujista esittivätkin lähes täysin samat asiat, kuin Kataja ja toivakka, ja välillä vaikuttikin ettei osa kansanedustajista ollut itse henkilökohtaisesti tutustunut lainkaan pikavippitoimintaan.

Kävi miten kävi, mahdollisessa täyskiellossa tai rajoituksissa tulee joka tapauksessa menemään hyvin luultavasti ainakin syksyyn asti, joten voit ainakin toistaiseksi hakea ihan huoletta heti lainaa ilman vakuuksia tai takaajia.